Noniin...
Neljäs päivä oli puhdas löhöpäivä. Lähinnä käytiin vähän kävelemässä ja ihmettelemässä. Illalla olikin sitten "gaalaillallinen", lähinää paljon enemmän ruokia seisovassa kuin aiemmin, oli ulkona myös jotakin ohjelmaa. Me istuskeltiin suomalaisen pariskunnan kanssa ja höpöteltiin. Nothing special. Yöllä olikin sitten aika lähteä Pitkälle matkalle, Kairoon katselemaan vähän toisenlaista elämää. Siitä seuraavaksi:
Eli, matkaan lähdettiin Finnmatkojen kanssa, kun Tjäreborg ei retkeä keskiviikkona järjestänyt. Meidät noukittiin kyytiin pe-la välisenä yönä klo 01.30 vastapäiseltä hotellilta. Tunnin verran meni, ennenkuin oli bussiin saatu väki kasaan ja päästiin passintarkastuksen jälkeen lähtemään eteenpäin. Matka Suezin kanavalle asti meni nopeasti, lähinnä nukkuen ja heräilyä vain kun oli hidasteita ja kerran kun pysähdyttiin ilmeisesti kuskin vaihtoon/kuskien tupakkatauolle. Suezilla olimme joskus muistaakseni kuuden aikaan aamulla. Siinä alitimme kanavan tunnelia pitkin. Joka puolella oli miehitettyjä linnakkeita kanavan molemmin puolin järeillä konetuliaseilla varustettuna. Muuten ei näkynyt kuin hiekkaa, hiekkaa, hiekkaa ja niin joo, hiekkaa. Nopeasti kanavan jälkeen pysähdyimme tienvarsikahvilaan nauttimaan hotellilta mukaansaatuja eväitä. Anoppi oli ottanut mukaan mua varten (kiitos!) ihan oman aamupalan, aitoa kotimaista Batterya. Ai että helmee. Sain lievästi kateellisia katseita eräiltä mukanaolleilta :) Muuta ei aamupalaksi tullut nautittua. Matka jatkui jälleen, ja kymmenen aikaan muistaakseni olimme sitten Gizan pyramideilla. Mutta ensiksi muutama sana Kairon kaupungista. Kairossa on n. 25 miljoonaa asukasta. Neliökilometrille niitä mahtuu 60 000. Se on paljon. Kairo on yksi maailman suurimmista kaupungeista. Mutta se mikä pisti silmään oli se että likaa roskaa paskaa saasteita joka puolella. Maantierampin alla keskellä kaupunkia oli kaatopaikka. Joka paikka tulvi roskasta. Asuinrakennukset oli kuin pommin jäljiltä, ja tämä oli vielä keskiluokan aluetta. Hieman sivummalta löytyy "kuolleiden kaupunki", kaupunginosa missä asuu köyhät. Ihmiset tienaa Kairossa normaalisti joitakin kymmeniä euroja kuukaudessa. Hyvin tinaavat tienaa joitakin satoja euroja. Köyhyyttä siis riittää. Kairossa on asuintalojen välissä viljeltyjä peltoja. Jos miettisin helsinkiä, niin periaatteessa Lasipalatsin ja tennispalatsin välissä olisi pelto. Liikenne on myös todella kaoottista. Jos joku ei miellytä niin kolari on aina paikallaan. Autoja on ihan tuhottomasti, torvet soi ja ainoa liikennesääntö on että vastaantulevien kaistaa ei saa ajaa. Jos kolari sattuu, ei autoilla ole vakuutuksia koska ne on niin kalliita. Ensin kirotaan, sitten mennään kahville sopimaan asia. Ajoneuvokalusto oli pääosin jostakin hirveän ja järkyttävän väliltä. Asioita joita ei voi sanoin kuvailla. Mutta, mennäänpä käymään Gizalla....
Gizalla on kolme isompaa pyramidia sekä toki Szfinski tai mikä se on :D Kheops on isoin pyramideista. Se oli avoinna myös turisteille melko kovaa 100 punnan hintaa vastaan. Itse en käynyt sisällä, mutta ninnu rohkeana kävi hautakammiossa kääntymässä. Käytävät on todella ahtaita, korkeudeltaan n. 1,50m. Ei siis isommalle ihmiselle herkkupaikkoja. Ja kuuma kun perskele. Lähinnä harmittaa pyramidien puolesta. Gizan pyramidit on ihan kairon kupeessa, kaupunkiin on hyvät näkymät pyramidien juurelta. Ilmansaasteet kävi silmiin ja hengitykseen, todella järkky ilma. Kaupustelu oli todella voimakasta. Samat myyjät juoksi ihmiseltä toiselle, myynnissä oli pyramidituotteita, postikortteja, patsaita yms. Yhdeltä suomalaismieheltä varastettiin lompakko lähes heti bussin ulkopuolella. Lompakossa oli n. 100€ euroina ja n. 300 puntaa eli n. 40€. Sitä oppaat selvitteli sitten paikallisen turistipoliisin kanssa. Tästä eteenpäin jätimme linja-autoon kaiken arvokkaan mitä ei tarvinnut kuten lompakot, puhelimet yms. Seuraavana menimme Panoramapaikalle ottamaan kuvat pyramideista. Lisää kaupustelijoita. Kaikilla oli sama krääsä, ilmeisesti kaupustelijat tuodaan bussilla pyramideille ja kaikille jaettiin oma "pakkaus" mitä he sitten myivät. Myös muunlaisia onnenonkijoita oli, kuten hevos ja kameliratsastuttajia. Lähinnä ongelma on siinä että ensin halvalla pyydetään kyytiin esim kierros 15 puntaa. Mutta kun kierros on tehty, sanotaankin että alaspääsy maksaa 100€. Tällälailla huijataan hyväuskoisia. Onneksi alkaa olemaan niin turtunut tuohon tavaran kaupusteluun että ei enään edes vilkaise niitä kohti. Panorama-paikalta menimme muumiointitemppeliin ja Sfinskille katselemaan. Onhan ne vaikuttavia, valtavia rakennelmia. Muumiointitemppeli oli hieno, harmi että kaikki on ryöstetty jo kauan sitten ja pystyssä on lähinnä seinät. Historiaa oli toki kiva kuulla, miten on uskottu kuoleman jälkeiseen elämään yms. Mitenkä muumiointi on tehty. Se on kestänyt kokonaisuudessaan 70 päivää. En sitä ala tässä juurtajaksain selittää, siinä ei riittäisi tämä ilta :D Kun olimme temppelistä lähdössä takaisin bussille, tuli oppaallemme puhelu. Suomalaismiehen lompakko on "löytynyt" rahoineen päivineen! Mies hyppäsikin poliisien kyytiin paikallisoppaamme kanssa. Me menimme bussille odottamaan. Meni tovi jos toinenkin, varmaan lähemmäs tunti kun herra tuli takaisin bussille ja oli saanut omaisuutensa takaisin. Kerrankin voi sanoa että jotain fiksua tapahtui.
Tästä matka jatkui Saggaran tai sakkaran pyramidialueelle joka on ymmärtääkseni ensimmäisiä pyramideja. Matka oli taas järkyttävä. Niilistä irrotettuja kastelukanavia on tehty maan kastelua varten. Mutta roskiksina ja hautausmaina noita tunnutaan enemmän käytettävän. Hirvittävä määrä roskaa ja paskaa on sinne heitetty. Luontoa pilataan ihan huolella, tuntuu että oma käyttäytyminen on todella luontoa säästävää vaikka viherpiipertäjät voisi toistakin mieltä olla. Kastelukanavassa oli kuulemma esim aasin raato. Sitä en itse nähnyt. Mutta nähtiinpä myös liikenneonnettomuus. Pikkutiellä oli henkilöauto katollaan. Siitä mitä oli tapahtunut ei ole tietoa, mutta kuulemma ambulansseja ja palokuntaa on turha soittaa kun ruuhkan takia ne ei mihinkään pääse. Egyptissä on laki, että jos ihminen jää auton alle vilkasliikenteisellä tiellä ja kuolee niin auton kuljettaja joutuu maksamaan menehtyneen perheelle 83 puntaa elin seilu 10€. Ja se on siinä. Elämän hinta? Niinpä.
Sakkaran puramidialueella olikin paljon rauhallisempaa kuin Gizan alueella. Kaupustelijat oli täällä sitten pyramidiä kiertävän linnoituksen sisäpuolella. Nämä tosin uskoivat hyvin. Sakkaralla on vieläkin jatkuvasti käynnissä kaivauksia ja uusia hautoja yms löydetään jatkuvasti. Porraspyramidi on melko erilainen kuin ns. tasasivuinen. Näistä tulee kuvia kun joskus olen paremman netti yhteyden takana. Lisäksi kyseisellä alueella on paljon muitakin pyramideja mutta tämä se tärkein. Sitten olikin vuorossa ns. lounas. Kun oli sen niilin ympäristön nähnyt, niin ei juur nälkä ollut. ei todellakaan. Siellä tarjoiltiin jotakin paikallisia mömmöjä, ei oikein napannut. Pringlesit sai kelvata... Siistit vessat ja maksuttomat vieläpä oli. Se oli plussaa. Tästä matka jatkui, noin tunnin ajomatkan päässä sijainnellee Khan el Khalilin basaarialuuelle. Jos oikein ymmärsin on se lähi-idän suurin kattamaton basaarialue. Alue taitaa olla luokkaa neliökilometrin ja on kauppaa ja turhaa tavaraa hirveitöä määriä. Sieltä olisi voinut ostaa kaikkea lampaasta vesipiippuun ja autonrenkaista pitaleipään. Kaikkea mahdollista oli kaupan ja jumalauta mikä tyrkyttäminen! Sama myyjä saattoi kierrellä ja tunkea samoja liinoja tai kengänkiillostusta jopa kymmenen kertaa meille. Voi jösses. Kolmen vartin pysäys oli aivan riittävä. Ei todella tarvinnut mitään ostaa. Näissä paikoissa kun turisteille on ihan omat hinnat... Täältä menimme kuolleiden kaupungin läpi kun lähdimme kohti sharmia. Karua, niin karua. Johanna Tukiainen siskoineen pitäisi saada käymää Kairossa, ehkä ne huomaisi että maailmassa on vähän isompiakin ongelmia kuin se että arto ei tykkää... Seuraava stoppi olikin huoltsikalla mistä löytyi burger king ja siisti vessa. Herkkua. Mutta tässä tuli tehtyä ehkä pahin virhearvio. Vetäsin hampparisatsin ja sitten vasta mietin että niin, meillä on vielä 7h ainakin linja-autossa. Ai perkele kun pari tuntia ennen hotellille pääsyä alkoi mahassa kiertää. No tästäkin selvittiin. Oli kyllä aikamoinen bussimatka. Kokonaisuudessaan istuimme linja-autossa ehkä n. 19h tuon reissun aikana. Kilometrejä kertyi n.1200 kpl. Huippunopeus oli 109km/h siihen mennessä kun gps päätti kertoa että akut loppu ja toisilla akuilla ei enään kapula käynnistynyt. Huikea reissu, tulipahan tehtyä. Onneksi ei tarvitse toistakertaa lähteä, pyramidit on nähty nyt, samoin kairon kaaos. Jos tulee vielä jotakin tässä mieleen niin teen sitten lisää blogipäivityksiä. Paluumatka meni pääasiassa jutustellessa samoilta seuduilta olevan veparin kanssa ja sit musiikkia kuunnellen ja nukkuen. Yöllä ei aavikolla paljon nähtävää ole.
Yöllä olimme klo 2.30 hotellilla. illalla tuli puhelu äitiltä suomesta, että sharmissa on ammuskeltu. Nopeasti selvisi että yksi turisti oli kuollut ja toinen haavoittunut. Lisäksi paikalliset oli saanut osumia. Paikallisoppaamme kertoi kuolleen olevan venäläinen, suomalaiset uutisoi että ranskalainen. Oikeaa tietoa ei ole. On myös kaksi vaihtoehtoa ammuskelun syyksi. Toinen on beduiinien tekemä pankkiryöstö, toinen olisi että beduiinit olisi kostanut poliiseille tapahtuman jossa poliisi olisi surmannut beduiinin aiemmin eilen päivällä. Tarkaa tietoa ei ole, me olimme turvassa aavikolla :D Poliisien ja sotilaiden määrä sekä tiesulkujen määrä oli lisääntynyt selvästi, muuten ei mitään tiennyt tapahtuneen. Tänään on sitten ollut lepäilypäivä. Tukeva aamiainen kymmenen jälkeen, paskamättöä paikallisessa mäkissä lounaaksi ja starbucksilla kaakao jälkkäriksi. Nyt on ninnu ja anoppi kiertelemässä Naama Bayssa kun mä kirjoittelen blogia. Eipä tässä muuta, huomenna tähän aikaan olemme jo lentskarissa matkalla suomeen. Toivottavasti. Alkaisi taas tämä viikko olemaan ohi, joten ehkä yksi päivitys vielä suomesta tulee... Kiitos kun olette seurannut blogia :D
sunnuntai 29. tammikuuta 2012
keskiviikko 25. tammikuuta 2012
Kolmatta päivää
Hyvää vallankumouksen vuosipäivän iltaa Sharm El Sheikistä!
Eilisilta meni sen suuremmitta ihmeittä blogipäivityksen jälkeen. Lähinnä lukemaan ja nukkumaan. Se on hassu juttu, että täällä on tullut mentyä nukkumaan "ajoissa" joka ilta ja aamullakin kasin jälkeen ylös. Sitten vielä tunnin päikkärit on tullut vedettyä ja unta riittää. Tää on sitä lomaa, eiks jeh?
Tämä keskiviikko "valkeni" hieman oudosti. Aurinko ei paistanutkaan verhojen läpi, oli hämärää. Ensin mä olin et ei vittu, mut sit mä olinkin et ei saatana (kiitos lainaus J. Vuorinen). Vierailu parvekkeella kertoi että vettä tihutti ja aurinko ei paistanut! No, altaalla makoilu jäi toiveeksi. Sade loppui kun olimme aamupalalla ja siitä lähdettiinkin kävelylle. Naama Bayn rantakatu tuli käveltyä päästäpäähän. Melko ykstoikkoinen katu, kaupustelijoitakaan ei ollut kuin lehtienmyyjät. Ilma oli melko lämmin ja kostea. Tuulta ei ollut ollenkaan, toisaalta ihan mukava käyskennellä siellä. Lounas ei ollut häävi. Käytiin vetää ns hampparit tuossa hotellin "island grillissä". Nojoo, ihan jees mut ei häävi. Iltapäivällä treffattiin anoppi täällä naamabayssä, Ninnu shoppaili äitinsä kanssa kun mä istuin katukuppilassa oluella ja netissä surffaillen puhelimella. Rentouttavaa. Matkalla takaisinpäin käytiin sellaisessa konditoriassa ja ostettiin sieltä porkkanakakku ja suklaavaniljakreemipitkämunkki. Se oli hyvää. Selvisi myös, viimeistään nyt miksi amerikkalaiset on niin lihavia (ei sillä ettenkö mä olis :)) kun vierailtiin ensimmäistä kertaa koskaan KFC:ssä (kentucky fried chicken). Helvestisti suolaa ja rasvaa ja hemmetin hyvää.
Oikeastaan tässä on nyt pieni oppikirja kaupustelijoihin. Täällä pitää muistaa, että hotellin ulkopuolella kukaan ei tee mitään hyvää sinun eteesi ilman että sillä olisi joku taka-ajatus kauppoihinsa. Tähän meinasin mennä jo heti ekana päivänä kun nuori mies tuli kertomaan mistä pääsee hyvin tienyli. No hajuvesikauppaan piti mennä. Pääsin sieltä karkaamaan, täällä kaupustelijat on todella raivostuttavia. Jos olet niille ystävällinen niin etenet n. 10metriä tunnissa. Mua on nimitelty skiniksi, ryssäksi, vihaiseksi yms kun en vastaile heidän huutoihin. Ei vaan jaksa. Jokainen haluaa tietää mistä olet, jos sanot että suomesta niin terveterve nokianokia.... P*ERKELE! Mä tiedän että se lafka on vielä toistaseks suomesta, osaan kyllä tervehtiä omalla kielelläni! Alkuun ihan kiva joo, mutta n. kolmassadas kerta tympii jo rajusti. Nykyään kävelen tylysti ohi. Sitten jos erehdyt menemään katsomaan jotakin, sisäänheittäjä esittelee ensin ja sitten sen jälkeen päälle käy "isompi manager" josta ei sitten eroon pääse. Tänään oli hyvä esimerkki kun anoppi katseli nahkavyötä. Tuo kuvio alkoi, aluksi katseltu "aitop nahkavyö" hävisi johonkin ja sitten tuli vaihtoehtoa toisen perään ja iholle tullaan kuin yleinen syyttäjä. No, tässä vaiheessa. tylysti pihalle kaupasta ja ei mitään vastauksia huuteluihin. Saavat sadatteluitansa sitten illemmalla taas kumarrella mekkaan. Perkele.
Taksin tinkiminen on myös yksi kuvio. Kun tarvitsee taksin, menee tien varteen. Miettii ensin hinnan mitä haluaa maksaa (5-6km 15 puntaa on ihan jees, litra bensaa taitaa olla n. 2 puntaa). Taksi kun pysähtyy, kysyt että mitä maksaa esim Old Marketille. Kuski sanoo varmaan 25 puntaa. Tähän pitää vastata että eiei, 15 puntaa maksan. Taksikuski tiputtaa kahteenkymmeneen, jonka jälkeen pitää pitää päänsä että 15 puntaa. Nyt taksikuski sanoo jälleen 20, ja sitten sanotaan että ei sitten, ja näytetään kädellä että mene. Jos kuski pitää päänsä, hän lähtee mutta todennäköisesti ikkunasta kuuluu että ok, 15 puntaa ja kaupat on syntynyt. Taksiin ei ikinä pidä mennä jos hintaa ei ole sovittu. Ja jos ei hinta miellytä, hetken päästä tulee varmasti taksi jollekka hinta on ok! Myös jos otat taksin "tolpalta" hinta on kallis. Mutta jos taksi on liikenteessä niin mieluummin taksi ottaa jotain rahaa mieluummin kuin tyhjänä ajelee. Taksintyrkyttäjää on kanssa joka kadunkulmassa. Mutta liikenteestä saa halvemmalla.
Tässä oli pari pikkuvinkkiä jos joku egyptiinlähtijä tätä lueskelee. Illat viilenee täällä todella nopeasti, nytkin on ihan pitkähihaisen keli. Lämpöä ei varmaan ole kuin 15 astetta. Tuossa ennen fajitasillallista otimme drinksut (kuuluu all inclusiveen) tässä baarissa. Itselleni otin tequila sunrisen (teguila, aplarimehu ja grenadine). Mistähän saisi sellaisen ranteeseen integroidun viinamitan myös suomalaiseen baariin. Jäi puolet juomatta kun oli niin perkeleesti viinaa paukussa. Tekila ei oo paras janojuoma, mark my words :) Halvat kännit tulis, ei siinä. Blogipäivitys meinasi jäädä tekemättä kun pikkusen netti pätkii. Se onkin yksi huonoista puolista. Kun koko hotellin alueella ei ole wlania vaan vain respan lähimaastossa toimii. piiitkä miinus meille :D Toisaalta tulis varmaa liikaakin roikuttua sit netissä... Nyt olis aikaa. Ilta-aikaan täällä on hienot valaistukset, esim koko tämä massiivinen allasalue on kovasti valaistu. Kuvia tulee ehkä joskus :D
Tuli vielä kysymys mieleen, miksi musiikin pitää olla sisällä ja ulkona aina niin perkeleen kovalla?
Eilisilta meni sen suuremmitta ihmeittä blogipäivityksen jälkeen. Lähinnä lukemaan ja nukkumaan. Se on hassu juttu, että täällä on tullut mentyä nukkumaan "ajoissa" joka ilta ja aamullakin kasin jälkeen ylös. Sitten vielä tunnin päikkärit on tullut vedettyä ja unta riittää. Tää on sitä lomaa, eiks jeh?
Tämä keskiviikko "valkeni" hieman oudosti. Aurinko ei paistanutkaan verhojen läpi, oli hämärää. Ensin mä olin et ei vittu, mut sit mä olinkin et ei saatana (kiitos lainaus J. Vuorinen). Vierailu parvekkeella kertoi että vettä tihutti ja aurinko ei paistanut! No, altaalla makoilu jäi toiveeksi. Sade loppui kun olimme aamupalalla ja siitä lähdettiinkin kävelylle. Naama Bayn rantakatu tuli käveltyä päästäpäähän. Melko ykstoikkoinen katu, kaupustelijoitakaan ei ollut kuin lehtienmyyjät. Ilma oli melko lämmin ja kostea. Tuulta ei ollut ollenkaan, toisaalta ihan mukava käyskennellä siellä. Lounas ei ollut häävi. Käytiin vetää ns hampparit tuossa hotellin "island grillissä". Nojoo, ihan jees mut ei häävi. Iltapäivällä treffattiin anoppi täällä naamabayssä, Ninnu shoppaili äitinsä kanssa kun mä istuin katukuppilassa oluella ja netissä surffaillen puhelimella. Rentouttavaa. Matkalla takaisinpäin käytiin sellaisessa konditoriassa ja ostettiin sieltä porkkanakakku ja suklaavaniljakreemipitkämunkki. Se oli hyvää. Selvisi myös, viimeistään nyt miksi amerikkalaiset on niin lihavia (ei sillä ettenkö mä olis :)) kun vierailtiin ensimmäistä kertaa koskaan KFC:ssä (kentucky fried chicken). Helvestisti suolaa ja rasvaa ja hemmetin hyvää.
Oikeastaan tässä on nyt pieni oppikirja kaupustelijoihin. Täällä pitää muistaa, että hotellin ulkopuolella kukaan ei tee mitään hyvää sinun eteesi ilman että sillä olisi joku taka-ajatus kauppoihinsa. Tähän meinasin mennä jo heti ekana päivänä kun nuori mies tuli kertomaan mistä pääsee hyvin tienyli. No hajuvesikauppaan piti mennä. Pääsin sieltä karkaamaan, täällä kaupustelijat on todella raivostuttavia. Jos olet niille ystävällinen niin etenet n. 10metriä tunnissa. Mua on nimitelty skiniksi, ryssäksi, vihaiseksi yms kun en vastaile heidän huutoihin. Ei vaan jaksa. Jokainen haluaa tietää mistä olet, jos sanot että suomesta niin terveterve nokianokia.... P*ERKELE! Mä tiedän että se lafka on vielä toistaseks suomesta, osaan kyllä tervehtiä omalla kielelläni! Alkuun ihan kiva joo, mutta n. kolmassadas kerta tympii jo rajusti. Nykyään kävelen tylysti ohi. Sitten jos erehdyt menemään katsomaan jotakin, sisäänheittäjä esittelee ensin ja sitten sen jälkeen päälle käy "isompi manager" josta ei sitten eroon pääse. Tänään oli hyvä esimerkki kun anoppi katseli nahkavyötä. Tuo kuvio alkoi, aluksi katseltu "aitop nahkavyö" hävisi johonkin ja sitten tuli vaihtoehtoa toisen perään ja iholle tullaan kuin yleinen syyttäjä. No, tässä vaiheessa. tylysti pihalle kaupasta ja ei mitään vastauksia huuteluihin. Saavat sadatteluitansa sitten illemmalla taas kumarrella mekkaan. Perkele.
Taksin tinkiminen on myös yksi kuvio. Kun tarvitsee taksin, menee tien varteen. Miettii ensin hinnan mitä haluaa maksaa (5-6km 15 puntaa on ihan jees, litra bensaa taitaa olla n. 2 puntaa). Taksi kun pysähtyy, kysyt että mitä maksaa esim Old Marketille. Kuski sanoo varmaan 25 puntaa. Tähän pitää vastata että eiei, 15 puntaa maksan. Taksikuski tiputtaa kahteenkymmeneen, jonka jälkeen pitää pitää päänsä että 15 puntaa. Nyt taksikuski sanoo jälleen 20, ja sitten sanotaan että ei sitten, ja näytetään kädellä että mene. Jos kuski pitää päänsä, hän lähtee mutta todennäköisesti ikkunasta kuuluu että ok, 15 puntaa ja kaupat on syntynyt. Taksiin ei ikinä pidä mennä jos hintaa ei ole sovittu. Ja jos ei hinta miellytä, hetken päästä tulee varmasti taksi jollekka hinta on ok! Myös jos otat taksin "tolpalta" hinta on kallis. Mutta jos taksi on liikenteessä niin mieluummin taksi ottaa jotain rahaa mieluummin kuin tyhjänä ajelee. Taksintyrkyttäjää on kanssa joka kadunkulmassa. Mutta liikenteestä saa halvemmalla.
Tässä oli pari pikkuvinkkiä jos joku egyptiinlähtijä tätä lueskelee. Illat viilenee täällä todella nopeasti, nytkin on ihan pitkähihaisen keli. Lämpöä ei varmaan ole kuin 15 astetta. Tuossa ennen fajitasillallista otimme drinksut (kuuluu all inclusiveen) tässä baarissa. Itselleni otin tequila sunrisen (teguila, aplarimehu ja grenadine). Mistähän saisi sellaisen ranteeseen integroidun viinamitan myös suomalaiseen baariin. Jäi puolet juomatta kun oli niin perkeleesti viinaa paukussa. Tekila ei oo paras janojuoma, mark my words :) Halvat kännit tulis, ei siinä. Blogipäivitys meinasi jäädä tekemättä kun pikkusen netti pätkii. Se onkin yksi huonoista puolista. Kun koko hotellin alueella ei ole wlania vaan vain respan lähimaastossa toimii. piiitkä miinus meille :D Toisaalta tulis varmaa liikaakin roikuttua sit netissä... Nyt olis aikaa. Ilta-aikaan täällä on hienot valaistukset, esim koko tämä massiivinen allasalue on kovasti valaistu. Kuvia tulee ehkä joskus :D
Tuli vielä kysymys mieleen, miksi musiikin pitää olla sisällä ja ulkona aina niin perkeleen kovalla?
tiistai 24. tammikuuta 2012
Ensimmäinen päivä ja osanmatkaa toista
Noniin.
Tätä kirjoitellessa on lämpötila n. +20, taivas on pilvetön. Ilta on pimentynyt ja ilma viilenee. Joten on hyvä aika ensimmäiselle blogipäivitykselle.
Matka alkoi maanantaina 23.1.2012 aikaisin aamulla. Anoppi on matkassa mukana toisessa hotellissa joten viiden jälkeen aamulla kävin heittämässä hänet kentälle. Meillä lento lähti vasta 9.30 aamulla joten siinä ehti kotona vielä hetken pällistelemään ennen lähtöä. Ystävällinen naapuri heitti meidät kentälle, ja siellä oltiinkin jo hyvissä ajoin seitsemän jälkeen. Check in ja turvatarkastus menikin tälläkertaa ilman suurempia kommervenkkejä. Toimi kuin junan vessa. Passintarkastuksessa Ninnulla meinasi olla biometrisen kanssa ongelmia, kamera ei tuntunut ymmärtävän oikeaa korkeutta. Mä menen vielä vanhalla passilla ja jonoa ei ollut ollenkaan. Passsintarkastuksen jälkeen kkäytiin ryöstöhintaisessa kahvilassa, mukilimu ja sämpylä 10e, ei paha. No, aika meni nopeasti ja tuli pääsy koneeseen. Kerrankin ihmiset ymmärsi melko hyvin sen, mitä tarkoittaa että täytetään kone takaapäin. Meillä olikin valmiiksiostetut paikat exitin kohdalle, joten jalkatilaa oli jälleen hyvin. Matkalla oli safka, jonkinnäkösiä tunnistamattomaksi muokattuja perunoita ja jauhelihapihvi. Kyllähän tuon söi. Loppulennosta, oikeastaan juuri ennen maahantuloa alkoikin sitten tapahtumien sarja jota ei aiemmin ole kohdalle osunut. Kännissä tjsp ollu jannu nousi hetki ennen laskua ylös penkistään. Jopa lentoemot oli jo paikoillaan, joten lähellä maata oltiin. Ensimmäisen kerran jannu istuutui itse takaisin. Ei mennyt kuin hetki, kun lentoemo joutui pakottamaan hänet taas penkkiin. Kolmannella kerralla emo joutui pyytämään matkustajia avuksi, neljä äijää hänet sitten väänsi väkisin jakkaraan ja pisti kädet nippuun nippusiteillä. Jotenkin tuo onnistui sittenkin vielä itsensä vapaaksi raapimaan mutta maahantuloon oli pari minuuttia joten lentoemo totesi että jos nousee, sitten nousee, Muut ei saa itseään enään riskeerata. Lähellä oli jopa uusi ylösveto. Tähän ei kuitenkaan jouduttu ukon istuessa paikallaan. No, me sitten istuttiin ja odotettiin että paikallinen turvallisuusviranomainen kävi hänet koneesta noutamassa. Toivottavasti byrokratia on hidas ja ankara ja meidän ei tarvitse paluulennolla häntä enään katselemaan. No, tämän jälkeen taas homma toimikin, viisumin haku, passintarkastus ja leimantarkastus meni n.5min joten nopeaa oli. Laukutkin oli jo valmiiksi hihnalla joten siitä bussille. Opas jo odottelikin ja huhuja oli kuullut mitä oli tapahtunut. Matka hotellille on sharmin kentältä nopea.
Sää täällä on vuodenaikaan nähden kohtalaisen viileä, mutta kyllä hien saa pintaan. Illalla käytiin anopin kanssa ruokailemassa meksikolaisessa ravintolassa ja palvelu oli hidasta mutta ruoka oli tulista ja sitä todella oli riittävästi. Muutama sana meidän hotellista. Tämä hotelli on nimeltään Ghazala Gardens. Tämä hotelli oli yksi pommi-iskujen kohteista 2005. Näistä löytyy tietoa esim wikipediasta. Kopleksi sisältää varmaa kymmenkunta asuinrakennusta, täällä on yksi kokoalueella luikerteleva uima-allas, 7 ravintolaa yms. Massiivinen kompleksi. Lisäksi meillä on All Inclusive, eli ruoka ja juoma tulee talonpuolesta. Ravintoloissa ainoastaa ravut ja hummeri yms maksaa ekstraa, mutta limua, olutta ja jotain drinkkejä voi kiskoa kokopäivän kaksin käsin. Pari ruokaa on saatu imeskeltyäkin täällä jo, aamiainen ja lounas. Aamiainen oli vähintäänkin kattava, oli makkaroita, hedelmiä leipää, munakasta, munakokkelia yms. Vähän sekava mutta ihan jees. Lounaalla oli pastaa, ranskiksia, kananfileitä, lihapataa(jota Ninnukin söi), kaikennäkstä. Muutama erilainen salaattipöytä ja juomatkin toi tarjoilija pyöytää. Tosi jees. Nyt iltapäivästä käytiin vanhassa sharmissa (Old Market) mutta eipä tuolla muuta ollut kuin pientä ränsistymistä taas havaittavissa viimekerrasta. Sama krääsä joka paikassa. Tämän jälkeen taksilla ensin anoppi hotellilleen ja sieltä omalle hotellille. Taksikuski oli taas paikallinen reikäpää ja autokin räjähtämispisteessä. Takapenkillä ei ole turvavöitä mutta edessä sentään oli. Meininki liikenteessä on palannut vallankumouksen jälkeen vuosientakaiseen. Nyt mennään taas 120km/h vaikka liikennemrkit näyttää kuuttakymppiä, kukaan ei käytä turvavöitä (paitsi minä aina jos vaan on), ohitellaan kiilaillaan jne. Poliiseja ei juuri näy, sotilaita kyllä. Hotelliin tullessamme checkin meni muuten hyvin mutta meidän papereita ei ollut valmiina. En tiedä, mikä sekaannus oli mutta listalla nimemme oli. No siinä meni 5min kun homma oli selvä. Palvelu on loistavaa mutta tippiä pitää antaa jos haluaa homman toimivan.
Se mikä meinasi harmittaa, oli että Kairon retkeä ei keskiviikkona Tjäreborg tee. Johtuen siitä, että vallankumouksesta tulee vuosi ja silloin on moni paikka kairossa suljettu ja levottomuuksia pelätään. Tästä huolimatta päätimme, että lähdemme Finnmatkojen kanssa reissuun Kairoon lauantaina. Tästä yhteistyöstä iso kiitos omalle oppaallemme sekä finnmatkoille jotka meidät matkaansa huolii. Raha kelpaa. Tieto retken peruuntumisesta oli tullut eilen juuri ennen kuin tapasimme illalla oppaamme. Toisaalta ymmärrän heitä. Riskejä ei oteta. Ilmeisesti siellä hallituksen joukot ottaa yhteen paikallisten kanssa, on väkeä taas kuollut. Egyptin vallanpitäjä piti puhetta telkkarissa ja paikalliset näin kertoi että tilanne ei ole hyvä. Mutta, katsellaan mitä tuleman pitää :) En lupaa blogipäivitystä joka päivä, mutta yritetään :) Täällä netti toimii vain aulabaarin kieppeillä joten ei tule juuri käytettyä. Mukavia lukuhetkiä :D
Tätä kirjoitellessa on lämpötila n. +20, taivas on pilvetön. Ilta on pimentynyt ja ilma viilenee. Joten on hyvä aika ensimmäiselle blogipäivitykselle.
Matka alkoi maanantaina 23.1.2012 aikaisin aamulla. Anoppi on matkassa mukana toisessa hotellissa joten viiden jälkeen aamulla kävin heittämässä hänet kentälle. Meillä lento lähti vasta 9.30 aamulla joten siinä ehti kotona vielä hetken pällistelemään ennen lähtöä. Ystävällinen naapuri heitti meidät kentälle, ja siellä oltiinkin jo hyvissä ajoin seitsemän jälkeen. Check in ja turvatarkastus menikin tälläkertaa ilman suurempia kommervenkkejä. Toimi kuin junan vessa. Passintarkastuksessa Ninnulla meinasi olla biometrisen kanssa ongelmia, kamera ei tuntunut ymmärtävän oikeaa korkeutta. Mä menen vielä vanhalla passilla ja jonoa ei ollut ollenkaan. Passsintarkastuksen jälkeen kkäytiin ryöstöhintaisessa kahvilassa, mukilimu ja sämpylä 10e, ei paha. No, aika meni nopeasti ja tuli pääsy koneeseen. Kerrankin ihmiset ymmärsi melko hyvin sen, mitä tarkoittaa että täytetään kone takaapäin. Meillä olikin valmiiksiostetut paikat exitin kohdalle, joten jalkatilaa oli jälleen hyvin. Matkalla oli safka, jonkinnäkösiä tunnistamattomaksi muokattuja perunoita ja jauhelihapihvi. Kyllähän tuon söi. Loppulennosta, oikeastaan juuri ennen maahantuloa alkoikin sitten tapahtumien sarja jota ei aiemmin ole kohdalle osunut. Kännissä tjsp ollu jannu nousi hetki ennen laskua ylös penkistään. Jopa lentoemot oli jo paikoillaan, joten lähellä maata oltiin. Ensimmäisen kerran jannu istuutui itse takaisin. Ei mennyt kuin hetki, kun lentoemo joutui pakottamaan hänet taas penkkiin. Kolmannella kerralla emo joutui pyytämään matkustajia avuksi, neljä äijää hänet sitten väänsi väkisin jakkaraan ja pisti kädet nippuun nippusiteillä. Jotenkin tuo onnistui sittenkin vielä itsensä vapaaksi raapimaan mutta maahantuloon oli pari minuuttia joten lentoemo totesi että jos nousee, sitten nousee, Muut ei saa itseään enään riskeerata. Lähellä oli jopa uusi ylösveto. Tähän ei kuitenkaan jouduttu ukon istuessa paikallaan. No, me sitten istuttiin ja odotettiin että paikallinen turvallisuusviranomainen kävi hänet koneesta noutamassa. Toivottavasti byrokratia on hidas ja ankara ja meidän ei tarvitse paluulennolla häntä enään katselemaan. No, tämän jälkeen taas homma toimikin, viisumin haku, passintarkastus ja leimantarkastus meni n.5min joten nopeaa oli. Laukutkin oli jo valmiiksi hihnalla joten siitä bussille. Opas jo odottelikin ja huhuja oli kuullut mitä oli tapahtunut. Matka hotellille on sharmin kentältä nopea.
Sää täällä on vuodenaikaan nähden kohtalaisen viileä, mutta kyllä hien saa pintaan. Illalla käytiin anopin kanssa ruokailemassa meksikolaisessa ravintolassa ja palvelu oli hidasta mutta ruoka oli tulista ja sitä todella oli riittävästi. Muutama sana meidän hotellista. Tämä hotelli on nimeltään Ghazala Gardens. Tämä hotelli oli yksi pommi-iskujen kohteista 2005. Näistä löytyy tietoa esim wikipediasta. Kopleksi sisältää varmaa kymmenkunta asuinrakennusta, täällä on yksi kokoalueella luikerteleva uima-allas, 7 ravintolaa yms. Massiivinen kompleksi. Lisäksi meillä on All Inclusive, eli ruoka ja juoma tulee talonpuolesta. Ravintoloissa ainoastaa ravut ja hummeri yms maksaa ekstraa, mutta limua, olutta ja jotain drinkkejä voi kiskoa kokopäivän kaksin käsin. Pari ruokaa on saatu imeskeltyäkin täällä jo, aamiainen ja lounas. Aamiainen oli vähintäänkin kattava, oli makkaroita, hedelmiä leipää, munakasta, munakokkelia yms. Vähän sekava mutta ihan jees. Lounaalla oli pastaa, ranskiksia, kananfileitä, lihapataa(jota Ninnukin söi), kaikennäkstä. Muutama erilainen salaattipöytä ja juomatkin toi tarjoilija pyöytää. Tosi jees. Nyt iltapäivästä käytiin vanhassa sharmissa (Old Market) mutta eipä tuolla muuta ollut kuin pientä ränsistymistä taas havaittavissa viimekerrasta. Sama krääsä joka paikassa. Tämän jälkeen taksilla ensin anoppi hotellilleen ja sieltä omalle hotellille. Taksikuski oli taas paikallinen reikäpää ja autokin räjähtämispisteessä. Takapenkillä ei ole turvavöitä mutta edessä sentään oli. Meininki liikenteessä on palannut vallankumouksen jälkeen vuosientakaiseen. Nyt mennään taas 120km/h vaikka liikennemrkit näyttää kuuttakymppiä, kukaan ei käytä turvavöitä (paitsi minä aina jos vaan on), ohitellaan kiilaillaan jne. Poliiseja ei juuri näy, sotilaita kyllä. Hotelliin tullessamme checkin meni muuten hyvin mutta meidän papereita ei ollut valmiina. En tiedä, mikä sekaannus oli mutta listalla nimemme oli. No siinä meni 5min kun homma oli selvä. Palvelu on loistavaa mutta tippiä pitää antaa jos haluaa homman toimivan.
Se mikä meinasi harmittaa, oli että Kairon retkeä ei keskiviikkona Tjäreborg tee. Johtuen siitä, että vallankumouksesta tulee vuosi ja silloin on moni paikka kairossa suljettu ja levottomuuksia pelätään. Tästä huolimatta päätimme, että lähdemme Finnmatkojen kanssa reissuun Kairoon lauantaina. Tästä yhteistyöstä iso kiitos omalle oppaallemme sekä finnmatkoille jotka meidät matkaansa huolii. Raha kelpaa. Tieto retken peruuntumisesta oli tullut eilen juuri ennen kuin tapasimme illalla oppaamme. Toisaalta ymmärrän heitä. Riskejä ei oteta. Ilmeisesti siellä hallituksen joukot ottaa yhteen paikallisten kanssa, on väkeä taas kuollut. Egyptin vallanpitäjä piti puhetta telkkarissa ja paikalliset näin kertoi että tilanne ei ole hyvä. Mutta, katsellaan mitä tuleman pitää :) En lupaa blogipäivitystä joka päivä, mutta yritetään :) Täällä netti toimii vain aulabaarin kieppeillä joten ei tule juuri käytettyä. Mukavia lukuhetkiä :D
Tilaa:
Kommentit (Atom)